lauantai 31. joulukuuta 2016

Riku Korhonen: Emme enää usko pahaan


Riku Korhonen: Emme enää usko pahaan
WSOY, 2016

"Kun miehet alkavat elvyttää vanhoja myyttejä, naisten on paras valmistautua uusiin kyyneliin.

Paintball-yrittäjä Eero Viitanen asuu omakotitalossa meren äärellä vaimonsa Ainon ja kahden tyttären kanssa. Kaikki on hyvin, mutta tarina on liian arkinen. Hän päättää järjestää jännitystä sieppaamalla Ainon niin kuin Zeus muinoin ryösti Europan ja pyytää apuun vanhaa ystäväänsä Laria.

Aino työskentelee päihde- ja mielenterveysongelmaisten asuntolassa, jossa eräs nuori asukas on joutunut vaikeuksiin. Jakautuneessa Suomessa kasvaneiden maailmat törmäävät, eikä siitä synny rikastavaa vuorovaikutusta. Eeron perimiehinen vaimonryöstötarina alkaa kuin omalakisesti toteuttaa itseään traagisin seurauksin."

Riku Korhosen Emme enää usko pahaan oli toinen tämän vuoden Finlandia-ehdokkaista, jonka luin. Ja voi minkä kirjan luinkaan! En ole aiemmin Korhosen tuotantoon tutustunut, mutta nyt ehdottomasti menee omalle lukulistalleni myös Korhosen aiemmat kirjat. Olen ehkä jopa yllättynyt, miten vähän tähän kirjaan on lukemissani kirjablogeissa tartuttu - muutamia bloggauksia vuoden aikana muistan nähneeni tästä vain.

Korhosella ehkä välillä tuntuu vähän mopo karkaavan käsistä Eeron ja Larin pohdintoja läpi käydessä, mutta miten kauniisti ja taitavasti hän saa kaiken kerättyä kasaan. Tarina etenee, hahmot syvenee, on pakko lukea seuraavakin luku, jotta saa tietää "mitä sitten". Korhosen kuvaama Turun Ispoisten aluekin on itselleni täysin vieras, mutta luettuani tämän kirjan tuntuu, että osaisin siellä kulkea (jos haluaisin).

Kirjasta ei uskalla juonen puolesta enempää kommentoida, sillä se yllättää lukijansa kyllä kunnolla. Kirja on huomattavasti enemmän, kuin mitä alkuasetelmat antavat ymmärtää ja suosittelen kyllä tätä kirjaa ehdoitta!

Arvostelu: ★★★★★

--

Tämä onkin tämän vuoden viimeinen bloggaus ja haluan kiittää lukijoita tästä huikeasta vuodesta. Ihanaa, että olette löytäneet blogini tänä vuonna - olen saanut hurjasti intoa ja onnea jokaisesta kommentista, jonka olette jättäneet. Oikein ihanaa uutta vuotta 2017 !

3 kommenttia:

  1. Minulla tämä jäi alkuunsa kesken, mutta nyt aloin postauksesi myötä miettiä, josko antaisin Korhoselle uuden mahdollisuuden. Ehkäpä...

    VastaaPoista
  2. Tommillakin jäi tämä alkuun kesken, joten Jonnalla. Tarttui kuitenkin kirjaan vielä uudestaan, eikä turhaan. Loppu kuulemma imaisi mukaansa todellisella vimmalla! Pitäisi itsekin tämä lukea. Hyvää uutta vuotta ja lukuiloa vuodelle 2017! On ollut ilo seurata blogiasi :)
    Tiia

    VastaaPoista
  3. Minä juuri muutama päivä sitten lainasin tämän kirjastosta, saapa nähdä kuinka sen kanssa käy! On kyllä aika vino pino muitakin kirjoja odottamassa...

    VastaaPoista