maanantai 30. marraskuuta 2015

Christina Baker Kline: The Orphan Train



Christina Baker Kline: The Orphan Train
William Morrow Paperbacks, 2013 (OverDrive-laina)

"Nearly eighteen, Molly Ayer knows she has one last chance. Just months from "aging out" of the child welfare system, and close to being kicked out of her foster home, a community service position helping an elderly woman clean out her home is the only thing keeping her out of juvie and worse.


Vivian Daly has lived a quiet life on the coast of Maine. But in her attic, hidden in trunks, are vestiges of a turbulent past. As she helps Vivian sort through her possessions and memories, Molly discovers that she and Vivian aren't as different as they seem to be. A young Irish immigrant orphaned in New York City, Vivian was put on a train to the Midwest with hundreds of other children whose destinies would be determined by luck and chance.

The closer Molly grows to Vivian, the more she discovers parallels to her own life. A Penobscot Indian, she, too, is an outsider being raised by strangers, and she, too, has unanswered questions about the past. As her emotional barriers begin to crumble, Molly discovers that she has the power to help Vivian find answers to mysteries that have haunted her for her entire life - answers that will ultimately free them both."


Olin toissa viikolla reissussa, johon kuului junamatkustamista yhteensä 7h. Mukaan en kuitenkaan voinut kamalan paljoa tavaraa ottaa, joten surffailin sitten Helmetin E-kirjastot läpi, jotta jotain luettavaa junamatkalle saisin. Ja mikäpä olisi junaan sopinut paremmin kuin Christina Baker Klinen The Amorphis Train!

Olen muutaman blogiarvostelun nähnyt tästä kirjasta ja muistelin, että oli ihan pidetty. Ja kyllähän se nappasi itsenikin mukaan alusta asti! Myönnän, että oma heikko kohtani ovat nämä tarinat, joissa tapahtuu useassa ajassa ja jotka kohtaavat kirjan lopussa. Vivianin hahmo oli uskomattoman sitkeä ja fiksu (välillä jopa liian fiksu 7-10 vuotiaaksi tytöksi?), josta oli pakko tykätä. Nykyaikaan sijoittuva Molly ja hänen lähipiirinsä päinvastoin tuntui luotaansatyöntäviltä ja osin epäuskottaviltakin verrattuna 1920-1930-luvun hahmoihin. 

En tiennyt ollenkaan näistä orpojuniata, joilla kuljetettiin orpoja Amerikan "maaseudulle" mutta nyt meni oman ota tästä selvää-listan kärkeen. Älyttömän kiehtovia! Pidin tästä kirjasta todella paljon silti, tarina antaa anteeksi hahmoille. 

Arvostelu: ★★★★

perjantai 27. marraskuuta 2015

Leena Lehtolainen kirjailijavieraana lähikirjastossa


Meidän pienessä, ihanassa, kirjastossa oli tässä kuussa aivan ihana tapahtuma! Kirjasto oli saanut kirjailijavieraan paikalle, jota minun oli pakko päästä kuuntelemaan. Onneksi kirjastomme mainostaa niin Facebookissa kuin Twitterissäkin näitä tapahtumia silloin kun ne ovat, muuten menisi melkein ohi kun en kirjastossa käydessä ilmoitustauluja paljoakaan lue. 

En muista, koska aiemmin tuolla olisi ollut jokin kirjailija (muuta kulttuuria kyllä paljon, plussaa siitäkin!) mutta kun vielä vieraana oli itse Leena Lehtolainen, jonka Maria Kallio-kirjojen parissa herättelin 10-15 vuotta sitten lukuharrastustani takaisin henkiin, niin pakkohan se oli paikalle päästä. Suurta ihmisryntäystä paikalla ei ollut, mutta tilaisuus oli sitten sitäkin intiimimpi. Lehtolaiselta pystyi kyselemään paljon kesken haastattelua, ja tilaisuuden luonne oli enemmän keskustelumaisempi kaikkien kesken kuin haastattelu. 

Oli mielenkiintoista kuulla, miten hän valitsee paikkoja kirjoihinsa, käy tutustumassa niihin, joutuu välillä vaihtamaan yksityiskohtia koska jokin asia ei olekaan niin oikeassa paikassa. Poimii kadulta ihmisiltä kävelytapoja, vaatetusta, olemusta, mitä valitsee ostoskassiin. Ja miten Maria Kallio on poiminut Lehtolaiselta mm samanlaisen musiikkimakunsa. 

Lehtolaisen uusinta Kalliota, Surunpotkua, en ole vielä lukenut mutta kyllä se meni vauhdilla lukulistalle nyt. Lisää tällaisia kirjailijavieraita ehdottomasti kirjastoihin! :) 


keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Satu Rämö: Islantilainen voittaa aina



Satu Rämö: Islantilainen voittaa aina
WSOY, 2015

"Islanti vie sydämen! Miten käy, kun vaatimattomuuden hyveen omaksunut suomalainen pyrkii jäseneksi 0,3 miljoonan ihmisen perheeseen, jossa ei yritetä mitään muuta kuin olla maailman parhaita?

Islanti on maailman kiehtovimpia mutta myös eriskummallisimpia maita. Siellä voidaan tietyöt keskeyttää maahisten takia, voi päätyä kävelyltä kahville presidentin kanssa, juoda olutta maailmankuulujen pop-tähtien vieruspöydässä tai huomata sukulaistensa pukeutuneen putkimiehen valepukuun päästäkseen ensimmäisenä katsomaan vastasyntynyttä. 

Kaikki tämän maan 300.000 kansalaista tuntuvat olevan sukua toisilleen. Kaikki he uskovat olevansa maailman parhaita. Miten luonnistuu suomalaiselta naiselta kotoutua jäätiköiden ja kuumien lähteiden keskelle? Seikkailusta islantilaiseen yhteiskuntaan ja mielenmaisemaan ei totisesti puutu vauhtia ja hersyviä tilanteita."

Islanti todellakin vei sydämen tässä kirjassa! Olen lukenut Satu Rämön blogia Salamatkustaja jo useamman vuoden, mutta tämä kirja vasta sai minut ihastumaan Islantiin. Voi mikä matkakuume sinne. Islanninhevosvaellus jäätiköillä, kuumia lähteitä, tuttujen ja tuntemattomien kanssa lampaan syömistä. Kumpparit jalassa, sadetakki päällä. 

Huikea, mukaansatempaava kirja ja ei muuten suotta valittu matkailulehti Mondon vuoden 2015  matkailukirjaksi tätä! :) 

Arvostelu: ★★★★★

sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Lisa Genova: Still Alice



Lisa Genova: Still Alice
2007

"Alice Howland is proud of the life she worked so hard to build. At fifty years old, she’s a cognitive psychology professor at Harvard and a world-renowned expert in linguistics with a successful husband and three grown children. When she becomes increasingly disoriented and forgetful, a tragic diagnosis changes her life--and her relationship with her family and the world--forever."

Tämä kirja osui eteeni kun selailin Overdriven (kirjastomme e-kirjalainaamo englanninkieliselle kirjallisuudelle pääosin) valikoimaa ja suosituksia. Olin tästä tehdystä elokuvasta kuullut, mutta en kiinnostunut tarpeaksi. 

Kirja kertoo Alicesta, joka on yliopiston professori, vaimo ja äiti. Alice huomaa, että on alkanut unohtelemaan asioita. Ei aina tunnista, missä on tai keitä ihmiset ovat. Ei muista lyhyitä ajanjaksoja lähihistoriasta. Selviteltyään lääkäreiden kanssa asiaa saa hän diagnoosin; alzheimerin tauti. 

Kirja on upeasti koostettu; kerrottu suoraan Alicen näkökulmasta. Alussa kerronta on tarkkaa ja selkeää, mutta mitä pidemmälle tauti etenee ja vie Alicen muistoista ja aivoista osia, sitä epäselkeämmäksi ja kaaottisemmaksi myös tarina ja kirjotustapa etenee. Se on omalla tavallaan kamala seurata siinä lukiessa, että miten ympäriltä katoaa. Toisaalta se muistamattomuus on myös onni. 

Sillä katsoimme myös Still Alice-elokuvan. Siinä ei mennä Alicen pään sisälle, vaan seurataan sivusta. Miten kaunis, fiksu ja älykäs professori vaipuu enemmän ja enemmän vauvan tasolle. Miten sydäntäsärkevää sen seuraaminen on sivusta. Alicen oma onni on se, että hän ei muista ja lopulta edes ymmärrä, miten taantunut sitä on. 

Kerrankin elokuva tuntui täydentävän kirjaa. Suosittelen molempia. 

Arvostelu:  ★★★★