tiistai 27. marraskuuta 2018

Risto Siilasmaa, Catherine Fredman: Paranoidi optimismi



Risto Siilasmaa, Catherine Fredman: Paranoidi optimismi
Tammi, 2018
BookBeatista luettu

Risto Siilasmaa on Nokian hallituksen puheenjohtaja ja F-Securen perustaja, joka kertoo nyt tässä Cahterine Fredmanin kanssa yhteistyössä kirjoitetussa kirjassa siitä, mitä hänen filosofiansa "paranoidi optimismi" on, ja miten se liittyy Nokiaan tuhoon ja uuteen nousuun. 

Olen itse ollut mm. partiolaisten Johtajatulilla vuonna 2017 ollut kuuntelemassa Siilasmaan ajatuksia johtamisesta, ja pitänyt niistä paljonkin. Siellä oli monta ajatusta, joita itse olen myös miettinyt ja kannattanut ehdottomasti ja pyrkinyt omassa työssä niin esimiehenä, tiimipelaajana kuin harrastuspuolella tuomaan aktiivisesti esiin. Tässä tapauksessa paranoidi optimismi tarkoittaa, että pyritään varautumaan melkein paranoidisesti eri skenaarioihin, jotta sitten meillä on suoraan vaihtoehto, jota lähteä edistämään. 

Kirja itsessään houkutteli siis aihepiiriltään minua, ja luinkin sen todella nopeaa vauhtia. Kirja on Tieto-Finlandia-ehdokkaana, mutta ei ainakaan lukijoiden äänestyksessä pärjännyt ihmeemmin. Itse kuitenkin nautin kirjasta todella paljon - se oli vetävästi kirjoitettu, rakenne oli toimiva. Aikajana oli vuodeta 2008 eteenpäin aina vuoteen 2013 saakka. Jokaisessa kappaleessa kerrottiin ensin siitä, mitä oli sinä ajanajaksona tapahtunut ja miten Nokian hallitus suhtautui erilaisiin eteen tuleviin tilanteisiin. Lukujen lopussa oli Siilasmaan "opit" tilanteesta. 

Siilasmaa kritisoi montaa asiaa, mutta myös itseään. Olisi pitänyt ymmärtää, olisi pitänyt yrittää enemmän. Pidin tästä, että hän ei täysin mustamaalannut muita vaan tunnisti myös omia virheitään. Lisäksi kirja oli raikkaan avoin - avoimesti käytiin läpi niitä asioita, missä epäonnistuttiin. Monessa suuren pörssiyrityksen johtajan elämäkerrassa tai johtamiskirjassa ei näin avoimesti käydä epäonnistumisia lävitse. 

Suosittelen tätä kirjaa, jos yritysjohtajien ja ylipäätänsä johtamiseen liittyvät ideologiat kiinnostavat. 

tiistai 20. marraskuuta 2018

Holly Bourne - ... ja onnellista uutta vuotta



Holly Bourne - ... ja onnellista uutta vuotta
Gummerrus, 2018
Arvostelukappale

Evie, Lottie ja Amber ovat seikkailleet Holly Bournen YA-genren Normaali-trilogiassa aiemmin. Jokainen trilogian kirja on keskittynyt yhteen näistä hienoista nuorista naisista, joilla jokaisella on omat kiinnostuksen kohteensa ja ongelmansa. Bourne on kirjoittanut meidän iloksi vielä sarjan jälkeen lyhyen novellin, jossa saadaan jonkinlaista päätöstä sille, mihin tytöt ehkä pääsevät elämässään jatkamaan. 

Aiempiin kirjoihin verrattuna tässä ... ja hyvää uutta vuotta-kirjassa kaikki kolme ovat vahvasti pääosassa. Kirja kertoo viimeiset tunnit ennen vuoden vaihdetta, ja jokainen tunti on oma lukunsa. Jokainen luku taas on jaettu vuorotelle jokaiselle tytölle, joten pääsemme seuraamaan jokaisen näkökulmasta sitä, mitä Amberin uuden vuoden juhlissa tapahtuu. Miten Lottie on pärjännyt yliopistossa, miten Evien ja Olin suhde jakselee ja toisaalta myös, mitkä ovat Amberin tulevaisuuden suunnitelmat amerikkalaisen poikaystävänsä Kylen kanssa. 

Tunnistin varsinkin Amberin uuden vuoden juhlimisen ajatuksista paljon omaa ajattelua: miten sitä aina antaa odotusten nousta uudelle vuodelle todella paljon, ja kun kello lyö uuden vuoden kunniaksi, se oma elämä on edelleen siinä ja mitään uutta ja mullistavaa ei tapahdu, ellei sitä itse aktiivisesti sitten haeskele. Olen muutenkin pitänyt paljon Bournen teksteistä ja samaistunut näihin viisaisiin ja upeisiin nuoriin naisiin todella vahvasti. Toivon, että mahdollisimman moni nuori löytäisi nämä kirjat, sillä vaikka aihepiirit ovat välillä rankkojakin (seksuaalinen ahdistelu, mielenterveysongelmat, perheen sisäiset ongelmat jne), on ne käsitelty huumorin kautta silti vetämättä täysin läskiksi aihetta. 

Tähän päätösosaan oli hyvä lopettaa sarja. 

sunnuntai 11. marraskuuta 2018

Helmet-haasteen tilanne


Kolmatta vuotta koetan suorittaa muun lukemisen ohessa Helmet-lukuhaastetta. En seuraa haastetta siinä mielessä orjallisesti, että pyrkisin valitsemaan kirjoja sen pohjalta vaan enemminkin koetan sijoittaa muuten mielenkiintoisia kirjoja sen otsikoiden alle. Niinpä tässä vaiheessa vuotta on hyvä tsekata, että missä mennään - onko tänä vuonna aiheet lähelläkään sinne päin. 

Haasteessa on 50 kohtaa ja olen saanut omista lukemisistani kirjat sovitettua 27 kohtaan. Juuri ja juuri puolet - kirjoja olen tähän mennessä kuitenkin lukenut yli 70 kappaletta. Pitääköhän koettaa ajatuksella istuttaa niitä tuohon listaan paremmin.

Haastavimmiksi kohdiksi itselleni uskon olevan seuraavat, joihin voisi vinkkailla vaikka vähän kirjoja: 
  • Kotimainen runokirja
  • Olen syntynyt 80-luvulla, eli sille vuosikymmenelle sijoittuva kirja
  • sarjakuvaromaani
  • novellikokoelma
  • entisen itäblokin maasta kertova kirja
  • kirja kerrotaan lapsen näkökulmasta

Top 5 kirjat, jotka olen saanut lukuhaasteen pariin sijoitettua ovat 
  • Satu Rämö: Islantilainen kodinonni (käsittelee yhteiskunnallista epäkohtaa)
  • Fredrik Backman: Kiekkokaupunki (surullinen kirja)
  • Piia Leino: Taivas (kirjan nimessä on vain yksi sana)
  • Laura Manninen: Kaikki anteeksi (kirjassa muutetaan)
  • Rosie Walsh: Hän lupasi soittaa (sanat kirjan nimessä ovat aakkosjärjestyksessä)
Miten teidän haaste etenee? 

maanantai 5. marraskuuta 2018

Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat



Olen tänä vuonna lukenut tavallista enemmän tietokirjallisuutta. Osin se on liittynyt omiin opintoihin, osin haluun kehittää omaa ammattiosaamista muuten mutta myös siihen, että olen ymmärtänyt tietokirjojen olevan muutakin kuin historiallisia tietokirjoja. Myönnän, olen ollut todella ennakkoluuloinen tietokirjallisuutta kohden. Tänä vuonna olen tietoisesti pyrkinyt tätä ennakkoluuloa poistamaan, onnistuenkin siinä melko hyvin. 

Tästä syystä odotin kovasti myös tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaiden julkaisemista! Tänään maanantaina 5.11.2018 ne sitten julkaistiin ja listalla onkin muutamia, jotka ovat jo omassa lukujonossani. 

  • Aalto, Seppo: Kapina tehtailla – Kuusankoski 1918 (Siltala)
  • Aivelo, Tuomas: Loputtomat loiset (Like)
  • Haatanen, Kaisa & Sanna-Mari Hovi: Monarkian muruset – Kaiken maailman kuninkaallisia (Johnny Kniga)
  • Ruuska, Helena: Hugo Simberg. Pirut ja enkelit (WSOY)
  • Siilasmaa, Risto & Catherine Fredman: Paranoidi optimisti – Näin johdin Nokiaa murroksessa (Tammi)
  • Similä, Ville & Mervi Vuorela: Ultra Bra – Sokeana hetkenä (WSOY)
Lähde: Kirjasäätiö 

Omalla listallani on näistä Ultra Bra - Sokeana hetkenä sekä Risto Siilasmaan Nokia-kirja. Lisäksi nyt listan nähtyäni kiinnostuin myös Monarkian murusista. Aika eri tyyppisiä nämä jokainen kirja, mutta jokainen kiinnostaa aihepiirinä itseäni. Teinivuosiani määritti pitkälti Ultra Bra, seuraan eurooppalaisia kuninkaallisia ja Siilasmaa taas teknisen (ja erityisesti it-puolen) johtajana kiinnostaa oman ammatinkin takia. Myös Finlandiaraati oli löytänyt mielestäni hyviä perusteluita näille kirjoille, joka entisestään pisti näiden lukemista houkuttelevaksi. Katsotaan, josko ehtisin nämä itseä kiinnostavat lukea ennen voittajan julkistamista!