perjantai 1. helmikuuta 2019

Tammikuun luetut

Vuoden alku on lähtenyt todella tahmeasti liikkeelle - olen ollut todella väsynyt ja tuntuu, että iltaisin ei jaksa enää lukea mitään ja tulee maattua vaan sängyssä tai sohvalla. Toisaalta olen palauttanut kaksi kouluesseetä ja tehnyt yli 15h ylitöitä tammikuun aikana sekä käynyt Tallinnassa, joten ehkä tässä on ollut jonkin verran lautasella. 

Sain tammikuussa luettua 3 kirjaa. Työmatkoilla kuuntelin Josie Silverin Ole minun sekä Thomas Eriksonin Idiootit ympärilläni. Ilman äänikirjojen kuuntelua en olisi ollenkaan saanut luettua mitään, joten iso kiitos taas kerran Bookbeatille äänikirjoista! Kolmas kirja oli e-kirjana luettu Yrsa Sigurðardóttirin dekkarisarjan ensimmäinen osa, Perimä. 



Perimä on ensimmäinen islantilaisen kirjoittama kirja, jonka olen lukenut. Satu Rämön kirjoja en ehkä kuitenkaan laske vielä islantilaisiksi. Kirja oli yllättävän raaka, tosin sopi täydellisesti näihin synkkiin ja väkivaltaisiin pohjoismaisiin dekkareihin mukaa. Pidin myös päähenkilöpoliisista, ja luulen tarttuvani sarjan kakkososaan, Pyörteeseen aika pian myös. 

Josie Silverin Ole minun-kirjaa taas tunnuttiin ennen joulua kehuttavan paljonkin omassa somessa. "Ei perinteinen rakkaustarina", "ei pelkkää chick litiä".. Ehkäpä odotukset nousi itselle liian korkealle, sillä ihan perinteiseltä ja ärsyttävältä rakkaustarinalta tämä tuntui - odotin koko ajan, että tarinassa tulisi jokin selkeä muutos, mutta suoraan sanottu Jack ja Laurie lähinnä ärsyttivät minua. En ymmärrä lainkaan, miten tilanne tarinassa edes eteni siihen, että Laurie ei voinut kertoa Sarahille ihan kirjan alussa Jackin olevan bussipysäkkipoika! 

Idiootit ympärilläni taas on ollut meidän työpaikalla kehuttu kirja ja sitä on suositeltu kaikille luettavaksi. Kuuntelin kirjan ja noh, olihan siinä paljon asioita, miten voi ihmisiä luokitella ja ehkä joidenkin kanssa tulla paremmin toimeen mutta käsittääkseni mihinkään tieteelliseen käyttäytymisteorioihin tämä ei perustu sen enempää. 

Toivottavasti helmikuu on parempi lukukuukausi! 

2 kommenttia:

  1. Hmm...Ole minun-teoksen taidan jättää suosiolla väliin.Jotenkin nykyisin inhottaa kaikki liian imelä, missä ainoa ongelma väännetään kommunikaation puutteesta.
    Perimä sen sijaan kuulostaa mielenkiintoiselta ja sen lisään luettavien listaani:)
    Myös minä olen kuullut paljon Idiootit ympärilläni-teoksesta. Ehkä se pitäisi lukaista kokeeksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tunnistan tuon saman, että liian imelät inhottaa nykyään. Pidän kyllä chick litistä, mutta liian imelä on vaan liikaa - varsinkin kun se ainoa juonta eteenpäin vievä asia on nimenomaan kommunikaation puute!

      Poista