Otava, 2018
BookBeat, äänikirja
Kiira Korpi on yksi menestyneimmistä suomalaisista taitoluistelijoista, joka lopetti kilpailu-uransa vuonna 2015. Ikää hänellä on vasta 30 vuotta, mutta elämäkerta on ihan aiheellinen nyt jo sen käsittäessä pääasiassa kilpailu-uraa. Itse olen jollain tasolla seurannut Kiiran uraa, mutta en sen ihmeempää ole ollut perillä. Pidän talviurheilusta, mutta en seuraa niinkään yksittäisten urheilijoiden uraa sen enempää. Tämä kirja kuitenkin houkutteli, sillä olen yllättävän paljon lukenut elämäkertoja tässä tämän vuoden aikana.
Kuuntelin kirjan äänikirjana BookBeatista työmatkoilla ja lopulta kirja tarrasi niin tiukasti mukaansa, että kotonakin tuli pitkästä aikaa kuunneltua äänikirjaa. Kiiran tarina oli samaan aikaan hurja mutta toisaalta ei yllätyksellinen. Olen mieltänyt taitoluistelun yhdeksi niistä lajeista, jotka houkuttelevat kovan työmoraalin sekä lähes perfektionismin omaavia urheilijoita. Kiira ei tunnu omien sanojensa mukaan olevan poikkeus. Suurimpana yllätyksenä koin sen, miten Kiira oli luistelijaksi päätynyt ja enemmän vielä kilpaurheilijaksi. Vähän sattumalta. Lahjakas hän ei oman näkemyksensä mukaan ollut, mutta kovalla työllä sai työstettyä itsensä maailman huipulle.
Harjoittelu ei ollut aina nautinnollista, varsinkin loukkaantumiset tuntuivat seuraavaan. Kirjassa keskityttiin myös paljon henkiseen puoleen, joka ei pysynyt vaativan lajin mukana aina. Pidin siitä, että kirjassa oli lyhyitä haastattelupätkiä Kiiran tunteneilta ihmisiltä: perheeltä, entisiltä valmentajilta ja kilpakumppaneilta.
Pituutta kirjalla ei ollut paljoakaan, mutta oikein oiva välipala ja erittäin hyvin ja houkuttelevasti etenevä tarina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti