tiistai 1. marraskuuta 2016

Lokakuun luetut


Niin se saapui, marraskuu. Ensimmäinen marraskuinen päivä on heti ollut kylmä ja synkkä ja pimeä - viikonloppuna tapahtunut kellojen siirto vielä edesauttoi tätä pimeyttä. Koen marraskuun vuoden pimeimpänä ja vaikeimpana kuukautena. Joulukuussa on jo sellaista pientä odotuksen tuntua ja tammikuussa tuntuu valo lisääntyvän jo vauhdilla. Mutta marraskuu, se on pimeä.

Ennen marraskuuta oli kuitenkin lokakuu, joka olikin ihana tänä vuonna! Kaunis, ihana, syksyinen lokakuu. Marraskuun ollessa niitä vaikeimpia kuukausia itselleni, on lokakuu taas ehdottomasti parhaita. Tässä lokakuussa olen juhlinut syntymäpäiviäni, käynyt kirjamessuilla, osallistunut partiokoulutusviikonloppuun, nauttinut metsäretkistä, jatkanut koirien kanssa harrastamista, lukenut hyviä ja huonoja kirjoja sekä opiskellut lisää. Tänään palautin yhden kurssin lopputehtävän ja viikonloppuun olen jättänyt aikaa palauttaa toisen kurssin oppimistehtävät.

Tuija Lehtinen: Väärä vainaja
Laura Lähteenmäki: Korkea aika
Virginia Woolf: Orlando
Tuukka ja Olga Temonen: Teit meistä kauniin
yhteensä 1426 sivua

Kahdeksan kirjaa, joista yksi äänikirja (Hiltusen Onni). Takeltelin todella pitkään Woolfin Orlandon kanssa, josta ajattelin kirjoittaa myös erikseen. Toisaalta sitten taas muutaman teoksista luin hetkessä läpi. E-kirjoina teoksista olivat Lehtisen Väärä vainaja, Holman Kauheimamt runot, Kurosen Väärää verta sekä Niemisen Avioliittosimulaattori.

Näiden lisäksi opiskeluihin tuli joko luettua kokonaan lokakuussa tai luettua loppuun lokakuun aikana seuraavat teokset eri kursseille:

Pekka Vartiainen: Länsimaisen kirjallisuuden historia
Erich Auerbach: Mimesis
Grünthal (toim.): Mistä ääni meissä tulee? Runoja ja tulkintoja.
Shlomith Rimmon-Kenan: Kertomuksen poetiikka
Tammi (toim.): Lukuja metodisesta kamppailusta: monimetodisia tutkielmia kirjallisuudesta¨
Siru Kainulainen: Lentävä hevonen

Kuukauden lempikirjaksi nousee joko Lähteenmäen Korkea aika tai Temosten Teit meistä kauniin. Ne ovat kovin erilaiset teokset, ja siten hankala valita kumpi oli parempi. Omiin tunteisiin ja itselleni tärkeäksi nousee Teit meistä kauniin (tarinan ja tekstin lisäksi kaunis taitto, ihania kuvia, signeerattu versio!) mutta Lähteenmäen taas kaunokirjallisena kirjana ehkä enemmin tärkeä. Pettymykseksi menee Holman runoteos mutta myös Lehtisen dekkari.

4 kommenttia:

  1. Lähteenmäen Korkea aika oli ihana! Vieläkin mielessä vaikka lukemisesta on jo aikaa <3 Tuli muuten tuosta kuvastasi mieleen, että olisi ollut hienoa ostaa myös tuo Nerudan kassi, sillä tekstikin on niin hieno. <3 Minä olen monta oli pakko ostaa, koska Irving <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on tosiaan Korkea aika vielä bloggaamatta, mutta se oli kyllä hieno! Pidän todella paljon Lähteenmäen noista viime aikaisista teoksista. Nuo kassit ja mukit oli todella ihania, ostinkin yhden mukin :)

      Poista
  2. Samaa mieltä kuin Krista: Korkea aika on ihana! :) Ja samaa mieltä olen kuin Finlandia-raati, että tänä vuonna on tullut todella hienoja kirjoja paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, tänä vuonan on paljon loistavia kirjoja! Bongasinkin, että Bookbeatissa on kaikki Finlandia-ehdokkaat luettavana, nyt ajattelin ne käydä läpi myös, että saisin jonkin mielipiteen itse ehdokkaista muodostettua :)

      Poista