Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja
WSOY, 2010
"Mielensäpahoittaja on 80-vuotias oikeamielinen suomalaismies, joka ehdottaa ystävänpäivän tilalle Pitäydytään omissa asioissa -päivää ja vastustaa moottoritietä, koska ”routavaurio on luontainen nopeusrajoitus”. Jouluna kinkun sijaan tarjottu kalkkuna pahoittaa mielen perin pohjin. "
Viimein sain aikaiseksi lukea Mielensäpahoittajan, jonka lähes kaikki muut tuntuvat olevan lukeneen jo aikapäiviä sitten. En oikeastaan tiennyt, mitä odottaa kirjalta, mutta en ainakaan sitä mitä sain. Yhden illan hervotonta kikattelua ja lopussa herkistymistä.
Kirja koostuu muutamasta kymmenestä lyhyestä novellista, joissa jokainen käsittelee yhtä aihetta, joka on pahoittanut päähenkilön mielen. Aiheet menevät laidasta laitaan rintaruokinnasta jonottamiseen sekä lumen satamisesta kalkkunan syöntiin. Mielensäpahoittaja pahoittaa mielensä monesta asiasta, mutta yllättävän monesta aiheesta päädyin päähenkilön tavoin pohtimaan, miksi asiat tehdä niin monimutkaisesti nykyään - toisin kuin ennen kun hiihdettiin kaikki matkat ja omassa maassa kasvatettiin perunat, joilla selvittiin koko vuosi.
Kyrön huumori on samaan aikaan lämmintä ja aitoa, jonka taka kirjaa ei voinut jättää kesken. Silti kirjassa käsiteltiin myös vakavempiakin aiheita huumorin varjolla. Vanhusten erakoituminen, sukupolvien välinen kuilu. Kirja kannattaa lukea melkein yhdellä lukaisulla, sillä luvut ovat erittäin lyhyitä ja itsestä tuntui alkuun, etten pääse oikein tarinaan mukaan (tainoh, alkuun tuntui, ettei eteenpäin vievää tarinaa ole edes).
Arvostelu: ★★★★
Arvostelu: ★★★★
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti