Maria Jotuni: Kun on tunteet
Elisa e-kirja 2014, alkuperäinen vuodelta 1913
Marraskuussa alkoi Reader, why did I marry him?-blogissa novellihaaste, johon tämäkin luettu teos sopii oikein hyvin. Itse kuitenkin luin tätä yhtä kurssia varten koulussa, joten sopii samalla tehdä tästäkin pieni bloggaus. Muistelen, että olen tämän teoksen jo aikoinaan yläasteella lukenut, kun tein kirjailijaportfoliota jollekin äidinkielenkurssille Maria Jotunista. Hänellä on jokin erikoinen paikka sydämmessäni ja nautin hänen teksteistään todella paljon.
Novellikokoelma koostuu viidestätoista novellista, jotka käsittelevät naisten asemaa, oikeuksia, tunteita, olemista. Pidän Jotunin tavasta käsitellä itse aihetta suoraan, ilman sen ihmeellisempää ajankuvausta. Novellit voisivatkon sopia niin 1900-luvun alun sijasta myös melkeinpä mille vuosisadalle tahansa. Jotuni käyttää paljon kerrontana dialogiaa, jota oli alkuun hankala seurata - se vaatii lukijalta huomattavasti enemmän seuraamista ja tulkitsemista, kun kaikkea ei anneta valmiina.
Novelleista pidin paljon Elämän sisältö-novellista, jossa neiti Sofelia Kunelius ja hänen veljentyttärensä Eriika-Sofia asuivat kahdestaan Fiina-palvelijattarensa kanssa, kunnes Fiina tapasi miehen. Samoin Kyökin puolelta, jossa ruustinna ja Amalia-palvelijatar keskustelivat ovien takana ruustinnan kuopuksen naimisiin saattamisesta, oli oikein vaikuttava novelli. Jotunin novellit ovat lyhyitä, niistä löytyy myös jonkin verran huumoria mutta myös sanomaa. Näitä on todella ihana lukea!
Olen lukenut Jotunilta vain Huojuvan talon ja se oli todella ristiriitainen lukukokemus aiheuttaen melkoisen tunnemyräkän sisälläni. Näitä novelleja voisin kokeilla myöskin jossain vaiheessa: jäi sellainen olo Huojuvan talon jäljiltä, että lisääkin voisi Jotunia lukea.
VastaaPoistaMinulla on Huojuva talo vielä lukematta, vaikka se on vuosia roikkunut lukulistalla. Olen pitänyt Jotunin novelleista paljon, ja toisaalta sanotaan, että pitkä romaani on todella eri tyyppinen näihin novelleihin nähden, niin ehkä se on sellaista "en uskalla"-tyyppistä listalla roikuttamista. Pitää kyllä ottaa vaikka ensi vuonna käsittelyyn, sillä harva suomalainen 1900-luvun alun kirjailija houkuttelee minua lukemaan teoksiaan samallalailla kuin Jotuni.
Poista