Tällä kertaa esittelen kaksi viimeaikaista suosikkia lapsilta; käymme 2-3 viikon välein kirjastossa ja lapset saavat valita iltasatukirjansa ihan itse. Kirjoja valitaan 5-8 kappaletta ja iltaisin saavat sitten vielä näistä kirjoista valita kaksi, jotka luetaan. Viimeisen käynnin kaksi suosikkia siis tässä. Lapset ovat 2- ja 4-vuotiaat.
--
Natalie Marshall: Elviira ja vuodenajat
Tactic Publishing, 2014
"Jokainen vuodenaika on yhtä hauska, vain eri tavalla! Seuraa Elviira-tytön touhuja kaikkina vuodenaikoina! Keväällä on ihastuttavaa, kun lehdet puhkeavat puihin, kesällä mennään uimaan merenrannalle ja syksyllä katsellaan kauniita punaisia ja keltaisia lehtiä. Mitä hauskaa talvella voikaan tehdä?"
Tämä on samalla äidin ihan lemppari näistä kahdesta, kuin lastenkin. Kauniit ja värikkäät kuvat, lyhyet lauseet ja ripeästi etenevä tahti. Lapset osaavat toistaa jo perässä jokaisen sivun tarinan. Kesällä on ihanan vihreää, talvella on lumessa kiva leikkiä, keväällä valitaan keltainen liivimekko päälle. Mutta parasta on mennä iltaisin aina omaan sänkyyn nukkumaan. Loistava iltasatutarina siis!
--
Markus Majaluoma: Hulda ja Jalmari
WSOY, 2006
"Pieni tarina perheen pienimmille.
Jalmari kuljettaa vaunuissa pikku Huldaa. Kaksikko pysähtyy kuuntelemaan puussa istuvan linnun laulua, mutta Hulda ei pidä linnuista. Hän soittaa mieluummin omaa torveaan: töttörö-röttö-röö-röö! Matka jatkuu, ja seuraavaksi Hulda ja Jalmari kohtaavat koiran ja poliisihevosen. Nekin saavat saman kohtelun: torvi soi ja Hulda murjottaa. Uhmakasta tyttöä ei tänään kiinnosta mikään. - Eikö possunaamarikaan? kysyy Jalmari. Pian naurattaa lintua, koiraa ja hevostakin.
Taiteilija Markus Majaluoman kirjoittama ja kuvittama viehättävä tarina on Pohjoismaisen kuvakirjakilpailun satoa."
Aloitimme Hulda ja Jalmari-kirjasarjan lukemisen alkusyksystä vahingossa. Ensimmäisenä oli "Suu auki Hulda, pottusammakko tulee!" Jostain syystä tiiviit ja hauskat tapahtumat kirjoissa ovat koukuttaneet molemmat lapset. Kuvissa tapahtuu paljon ja tuntuu, että lapset löytävät niistä joka kerta uusia juttuja. Koetimme lukea myös Majaluoman vähän pidempää teosta ("Isä, lähdetään sieneen") mutta se oli vielä liian pitkä omille lapsilleni. Se piti lukea osissa, mutta enemmin tykkään itsekin siitä, että iltasadun saa kerralla alusta loppuun - varsinkin kun nuoremman keskittymiskyky on vielä vähän harjoitteluasteella. Huldaa lapset valitsevat joka kerta kirjastosta ja "Hulda kulta, luetaan iltasatu"-kirja ollaan lainattu varmaan kolme kertaa jo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti