#dekkariviikko

Kirjablogit osallistuvat tänä vuonna Dekkariviikkoon useallakin tavalla - viikon aikana julkaistaan paljon postauksia dekkareista, mutta näin heti maanantaina on klo 10 alkaen tullut tunnin välein eri blogeissa dekkariaiheisia kirjoituksia. Tätä maanantain haastetta emännöi Yöpöydän kirjat-blogin Niina, jonka blogista löytyy mukana olevat blogit sekä kellonajat. Minun vuoroni on siis näin klo 17.00 ja päätin pohtia omassa maanantaihaasteen postauksessa vähän omia lempidekkarihahmojani!

Dekkarit ovat se genre, jotka ovat aikoinaan houkutelleet minut lukemaan yhä entistä enemmän. Muistan yläasteella lukeneeni mökillä mummin kirjahyllystä kaikki vanhat Agatha Christiet ja siirtyneeni sitten kirjaston kautta kohti muita dekkareita. Meni vuosia, että luin oikeastaan ainoastaan dekkareita ja vasta viimeisten 5-10 vuoden aikana olen pikkuhiljaa laajentanut omia lukutottumuksia.

Mikä niissä dekkareissa sitten minua houkuttelee? Ehkä se on se mukaansa tempaava juoni, jokin rikos, joka pitkää ratkaista, eli niitä kuuluisia harmaita aivosoluja saa käyttää. Hercule Poirot onkin itselle yksi niistä tärkeimmistä ja parhaista rikosten ratkaisijoista. Juonen pitää olla yllättävä, sen tulee yllättää nimenomaan minut siten, että koen jonkinlaisen wau-olon kirjaa lukiessa.

Toisaalta rakastan myös sitä perinteistä tutkimustyötä. Sue Graftonin Kinsey Millhone muistikortteineen omassa pienessä toimistossaan on aivan järjettömän houkutteleva hahmo - samanlaisesta siististä, organisoidusta ja järjestelmällisestä korttisysteemistä itsekin usein haaveilen. Uusin Millhone-dekkari on muuten pelkkä X, joka on itseltä vielä lukematta. 

Jos sitten mietitään kotimaisia dekkareita, niin Leena Lehtolaisen Maria Kallio-sarjan kirjat ovat olleet kiinteä osa omaa lukuhistoriaani. Kallioissa viehätti se nuorta naista aikanaan se, kun tunnistin paikkoja, joissa tapahtumat pyörivät. Kirjoihin hukkui mukaan paremmin, kun näki silmissään missä mennään. Varsinkin Kuolemanspiraali ja tapahtumapaikkana Matinkylän jäähalli, jossa itsekin olen luistellut nuorena, osui todella lähelle.

Nykyisistä suosikkidekkareistani on mainittava ainakin Robert Galbraith ja Cormoran Strike-kirjat (joista ensimmäinen oli Käen kutsu). Galbraithan on J.K. Rowlingin salanimi ja kyllä hän osaakin kirjoittaa myös dekkareita - ainakin itse olen pitänyt näistä todella paljon. Bongasin muuten netistä syksyllä, että BBC One on tekemässä näistä kirjoista draamasarjan, joita tähdittää Holliday Grainger (Robin Ellacottina) ja Tom Burke (Cormoran Strikena). Lisäksi J.K. Rowling on kertonut, että sarjan neljäs kirja, Lethal White, julkaistaan tänä vuonna. Sitä odotellessa!

Dekkareiden lisäksi rakastan rikossarjojen katsomista telkkarista! Tosin niiden pitää olla oikeasti hyviä, ja niitä alkaa olla aika vähän nykyään. Ylellä oleva Hiljainen todistaja on pyörinyt jo vuosia, kuten myös Kova laki ja sen eri spin-offit. Näistä pidän, sillä näissä ei mennä liian tekniikka edellä (kuten osassa CSI:sta alkoi loppua kohden olla) vaan oikeasti koetetaan päättelemällä ja tutkimalla ratkaista rikoksia.

Ketkä ovat sinun suosikki tutkijoita dekkareista?